Suomalaiset kartoittivat ja suunnittelivat puolet Libyan kaupungeista

Libya on vuosien mittaan ollut yksi suomalaisen maanmittausalan ja yhdyskuntasuunnittelun viennin tärkeimmistä kohdemaista. Libyan yksinvaltaisen hallinnon kanssa on ollut varsin helppo asioida, ja libyalaiset ovat tehneet varsin isoja tilauksia. Likimain puolta Libyan kaupungeista on 1980-luvun alusta tähän päivään asti rakennettu suomalaisten suunnitelmien mukaan. Suomalaiset kartoittajat ovat tehneet melkoisen osan Libyan kartoista.

El Khalij seudullinen suunnittelu ja kartoitusprojekti 1979-1985

Libyassa on kolmeen kertaan jaettu maa neljään osaan ja kilpailutettu kansainvälisesti kussakin neljänneksessä yhtaikaa yhtenä projektina alueen seutusuunnittelu, kaupunkien ja taajamien tarkka kartoitus ja kaupunkisuunnittelu. Vuonna 1979 pantiin toimeen maan toinen kaupunkisuunnittelun kilpailukierros. Sen voittivat puolalaiset Tripolin alueella, kreikkalaiset Benghasin alueella, britit maan lounaisosassa Sebhan alueella ja Libyan kaakkoisneljänneksellä El Khalijin alueella saksalainen Hitlerin lempiarkkitehdin Albert Speerin pojan Sperplan Gmbh suunnittelutoimisto yhdessä suomalaisen insinööritoimiston Finnmapin kanssa. Kesken hankkeen toteutusta saksalaiset vetäytyivät, ja sen loppuun saattaminen jäi kokonaan suomalaisten vastuulle. Suunnittelualue käsitti pohjoisessa pitkän kaistaleen Välimeren rannikkoa ja vuoden 2011 taistelukohteista mm. Sirten, Ajdabiyan ja Ben Jawwadin kaupungit. Sirte on maan edesmenneen johtajan, Gaddafin, isohko kotikaupunki ja Ajdabiya myös liki 100 000 asukkaan keskus. Etelässä maakunta ulottuu ohi Kufran keitaan, jossa Al Jofin kaupunki sijaitsee. Kaiken kaikkiaan alueella on 13 suomalaisten tässä projektissa kartoittamaa ja suunnittelemaa kaupunkia ja taajamaa ja lisäksi vielä öljykaupunki Ras La Nuf, jonka suomalainen Devecon Oy on suunnitellut. Alueen seutusuunnittelussa rannikon öljyteollisuuden ja maatalouden kehittäminen olivat keskeisiä. Tällä alueella ovat Libyan tärkeimmät öljylähteet, ja Saharan hiekan alta siirretään rannikolle vettä valtavaa Man Made River putkistoa pitkin.

Sebhan seudullinen suunnittelu ja kartoitusprojekti 1981-1985

Libyan lounaisosan Sebhan maakunnan (Fezzan) suunnittelu oli 1979 annettu brittiläisen firman hoidettavaksi. Heille ja libyalaisille tuli nopeasti riitaa. Britit irtisanottiin ja hanke kilpailutettiin uudelleen. Uuden kilpailun voitti suomalainen Finnmap Oy. Tehtävä käsitti maan lounaisosan seutusuunnittelun, 59 kaupungin ja taajaman kartoituksen ja kaupunkisuunnittelun. Kaupunkien kaavat laadittiin 1:5000 ja 1:1000 master- ja layout-suunnitelmina. Niissä osoitettiin rakennettavat korttelit, mutta ei tontteja eikä uusia rakennuksia.

Yhdessä El Khalijin alueen kanssa suomalaisvastuulla oli seutusuunnittelu koko Libyan eteläosassa Välimereltä Tshadin ja Nigerin rajoille Egyptin ja Algerian välillä. Pääasiassa Saharan erämaata käsittävät kohdealueet olivat yhteensä 73 % Libyan pinta-alasta ja viisi kertaa Suomen kokoiset. Asukkaita alueilla on nyt noin 800 000. Suomalainen kaupunkisuunnittelu näissä kahdessa hankkeessa kattoi yhteensä 72 kaupunkia ja taajamaa. Sebhan alueella tärkeimpiä kohdekaupunkeja olivat Sebha, Brak, Murzuq, Awbari, Ghat, Hun ja Waddan. Suunnittelussa käytettiin apuna uunituoreita ilmakuvia, joilta jokainen rakennus, palmu, viljelykset ja hiekkaharjanteet erottuivat selvästi. Libyalaiset mustasivat ilmakuvilta jokaisen sotilaskohteen, joiden sijainti tuli näin suomalaisille täysin selväksi. Ilmakuva- ja satelliittiaineisto merkitsi myös sitä, että suomalaissuunnittelijat tunsivat eteläisen Libyan paremmin kuin yksikään libyalainen. Kaupunkisuunnittelu hoidettiin alustavasti jo ilmakuvilla ennen pohjakarttojen valmistumista. Tällä menetelmällä suomalaissuunnittelu Sebhan alueella, huolimatta siitä, että se oli alkanut pari vuotta muiden alueiden jälkeen valmistui 1985 vuotta paria ennen kuin puolalaiset ja kreikkalaiset saivat hankkeensa valmiiksi. Kun Libyassa rakennettiin uusia asuntoja, kouluja, sairaaloita ja teitä kaiken aikaa kaupunkisuunnittelun rinnalla oli tärkeätä sovittaa suunnittelu yhteen menossa olevien rakennushankkeiden kanssa. Vielä 2010 suomalainen kaupunkisuunnittelu oli Libyassa erinomaisessa maineessa ja libyalaiset kehuivat Sebhan alueen suunnittelua siitä, miten helppo suunnitelmien mukaan oli rakentaa. Muualla oli kuulemma monenlaista sotkua.

Suomalaissuunnittelijoilla oli hyvää onnea Sebhan alueen tilastotietojen kokoamisessa. Pari suomalaista vieraili Libyan tilastokeskuksessa ja sai joukon mainioita arabian kielisiä tilastojulkaisuja, joissa pienin tilastoalue oli kunta. Ystävällinen libyalaisvirkamies antoi mielellään julkaisuja, koska tilastokeskus oli muuttamassa uuteen osoitteeseen ja näin oli sinne kannettavaa hiukan vähemmän. Muuttoon liittyen oli tilastokeskuksen pihalle tuotu joukko isoja roskalaatikoita ja suunnittelijat poistuessaan vilkaisivat, mitä roskalaatikoihin oli heitetty. Siellä olikin mielenkiintoisen näköisiä paksuja mappeja, edellisen väestölaskennan tuloksia englannin kielisina atk-printteinä ja tarkalla kyläjaolla, mitä painetuissa julkaisuissa ei enää ollutkaan. Suunnittelijoidemme kainaloon jäi illan hämärtyessä noista roskalaatikoista neljä mappia. Kun niiden tiedot pantiin kaupunkien suunnitelmaraportteihin ihmettelivät libyalaiset vielä vuosia sitä mistä suomalaiset ovat saaneet valtavan tarkat tietonsa.

Syksyllä 1981 alustavia kaavaluonnoksia tutkittiin maastossa, ja samalla Libyan armeija palasi Tshadin sotaretkeltään. Maan hallitus ja armeija odottivat Sebhan kaupungissa ”voitonparaatin” alkamista. Paraatin vastaanottajaksi tietysti odotettiin maan johtajaa itseänsä Gaddafia. Hänen tuloaikansa ja paraatin ajankohta vain olivat hämärän peitossa. Kun paraatia oli muutama päivä odoteltu, kaupungin ykköshotellissa odotteleva maan hallitus huomasi, että vastoin johtajan periaatteita kaupungin keskustassa kansalaisia riistivät kymmenet yksityiskauppiaat. Niinpä hallitus päätti puhdistaa Sebhan keskustan tällaisesta kapitalistisesta riistosta.  Paikalle hankittiin joukko valtavia bulldozereita, suuria kuorma-autoja ja kauppakortteleita ryhdyttiin työntämään nurin. Parissa päivässä maan hallitus, monet ministerit itse kauhakuormaajien kuljettajina, sai työnnettyä nurin noin 55 kauppaliikettä, kaksi pitseriaa ja yhden elokuvateatterin. Kun tämä hävitys oli parhaassa vauhdissaan saapui paikalle kaksi suomalaista kaupunkisuunnittelijaa Libyan kaupunkisuunnittelusta vastaavan ministeriön arkkitehdin kanssa. Ministeri näki arkkitehtinsa ja tajusi, että pari ulkomaista suunnittelueksperttiäkin on paikalla ja teki nopean tilauksen. ”Kuule Omar, voisitko 24 tunnissa näiden kollegojen avustamana järjestää Sebhalle uuden keskustasuunnitelman, meillä kun on hallitus koolla ja johtajakin on tulossa. Voisimme sujuvasti päättää asiasta pikimmiten.” Näin 24 tunnin kuluessa suomalaissuunnittelijamme laativat kolme vaihtoehtoa Sebhan keskustan tulevaisuudelle ja luovuttivat ne kaupunginjohtajalle. Keskustaan varattiin tilaa mm. uudelle valtiolliselle tavaratalolle, isolle moskeijalle ja paraatiaukiolle. Sebhan projekti valmistui 1985. Suomalaiset saivat lopuksi vielä toimittaa arkiston Tripoliin useammalle rekkalastille suunnitelmakarttoja ja raportteja.

Muita kartoitushankkeita 1979-85

Libyassa Finnmap Oy teki myös useita muita kartoitushankkeita kuten maan tärkeimmän öljyntuotantoalueen peruskartoituksen sekä rannikkoalueen kartoituksen Tunisian rajan ja Misuratan välillä. Myös Great Man-made River hankkeen reittikartoitukseen ja öljynetsintähankkeita palveleviin mittauksiin osallistuttiin.

Kolmas kaupunkisuunnittelukierros Libyassa 2003 alkaen

1980-luvun kaavasuunnitelmia Libyassa on toteutettu 2000-luvulle asti. Vuonna 2002 Libyan kaupunkisuunnittelusta vastaava valtiollinen toimisto pani toimeen uuden kansallisen suunnittelukierroksen kansainvälisen tarjouskilpailun. Esivalintojen jälkeen loppukilpailuun jäi kymmenkunta firmaa, niistä pääosa eurooppalaisia, kolme libyalaista. Mukana oli Suomesta jälleen FM–International Oy FINNMAP, jonka tilaajat hyvin tunsivat 1980-luvun mainiosta työstä. Tarjousten teknisen ja taloudellisen arvioinnin jälkeen osoittautui, että libyalaiset firmat eivät kilpailussa pärjänneet ja neljä maakuntaa menivät neljälle ulkomaiselle firmalle. Yksi niistä oli suomalainen. Uusi projekti näytti olevan alkamassa. Jostakin syystä libyalaiset kuitenkin viivyttelivät projektisopimusten allekirjoitusta. Aikaa kului ja Libyasta kuului kummia. Koko tarjouskilpailu tuloksineen peruutettiin ja Libyassa säädettiin asetus, jonka mukaan vain libyalaiset firmat voivat vastata maassa kaupunkisuunnittelusta. Sopimukset tehtiinkin Libyan valtion ja libyalaisfirmojen välillä. Libyalaisfirmat taas etsivät ulkolaisia omiksi alikonsulteikseen ja saivatkin mm. ruotsalaisia ja turkkilaisia. Karttapuolella työt annettiin kaikki samalle alikonsultille, joka teetti töitä ympäri maailmaa. Uusia karttoja ei voitu hyväksyä, eikä suunnittelu päässyt eteenpäin. Oli jälleen vaihdettava lähestymistapaa. Tammikuussa 2011 suomalaissuunnittelijoille oli likimain annettu parin kaupungin suunnittelu Tunisian rajan läheltä, ja sopimuksen allekirjoitus oli vain parin viikon päässä. Myös kartoitusalalla iso toimeksianto oli hyvin lähellä aloitusta. Eipä ehtinyt tulla allekirjoituksia, ja vuoden 2011 sisällissodan kuluessa uudet hankkeet Libyassa näyttävät siirtyneen epämääräiseen tulevaisuuteen.

Tarpeet kaavoitus- ja kartoitusalalla Libyassa eivät ole vallan vaihtuessa minnekään hävinneet, mutta on selvää, että uusi hallinto ei vielä aivan pian ole niin järjestäytynyt, että se osaisi isompia hankkeita tilata ja hallinnoida. Tunisiassa näyttäisi vallan vaihtumisen jälkeen siltä, että kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja maaomaisuuden hallinta on huomattavasti virkistymässä.