Kynästä ja paperista laserkeilaimeen - FINNMAP kartoitusalalla jo 60 vuotta

Yhtiössä pitkän uran tehnyt Paavo Martinmaa muistelee omaa taivaltaan ja kertoo FINNMAPin vaiheista tähän päivään saakka. Ensimmäisten 30 vuoden osalta Martinmaa on haastatellut entistä esimiestään Sven Wikiä.

Vuonna 1951 perustettiin Kunnallistekniikka Oy -niminen yhtiö palvelemaan lähinnä kuntasektoria erilaisissa insinööritekniikkaa vaativissa tehtävissä kuten kartoitus, kaavoitus ja vesihuolto. Kun perustajien joukossa oli kuuluisia maanmittaus- ja kartoitusalan tiedemiehiä ja vaikuttajia, oli luonnollista että yhtiö jo melko pian keskittyi mittaus- ja kartoitusalan palveluihin.

50-luvun loppupuolelta löytyykin maininta, jonka mukaan kaivinkone vaihdettiin Autograph A 8:aan. Siitä alkoi yhtiön fotogrammetristen kartoituspalvelujen toimittaminen. Yhtiö alkoi suorittaa myös ilmakuvauksia 60-luvun alussa, kun se osti oman lentokoneen, matalakuvauksiin sopivan Pilatus Porterin. Koska yhtiöllä oli nyt tarjota koko fotogrammetrisen kartoituksen tuotantoketju, alkoivat myös ulkomaiset toimeksiannot kiinnostaa.

Yhtiön lentokone kävi kuvaustehtävissä muun muassa Huippuvuorilla, jonne se jouduttiin siirtämään laivarahtina. Jo tuolloin pyrittiin ottamaan käyttöön alan uusinta tekniikkaa, kuten tietokoneiden esiversioita ja elektronisia etäisyysmittareita.

Päänavaus ulkomaille

Vuonna 1971 saatiin ensimmäinen merkittävä ulkomainen tehtävä: Serengetin luonnonpuiston 1:50.000 mittakaavainen kartoitus Tansaniassa. Tilaajana oli Ulkoasiainministeriö ja sopimuksen allekirjoitti silloinen kehitysyhteistyöosaston johtaja Martti Ahtisaari.

Onnistunut hanke oli merkittävä päänavaus suuriin ulkomaisiin toimeksiantoihin. Se antoi myös itseluottamusta erilaisten haasteiden ratkaisussa ja tarjosi monia värikkäitä kokemuksia kuten yöllinen leijonien vierailu mittausporukan telttaleirissä sekä ison uroselefantin kohtaaminen kapealla vuoristotiellä.

Tätä seurasi 70-luvulla vastaavia kartoitustoimeksiantoja ensin Sambiassa ja sitten suuri ilmakuvaushanke Nigeriassa. Nigerian projekti osoittautui kuitenkin sääoloiltaan varsin hankalaksi. Sateet, pilviset säät ja pölypilvet hankaloittivat pitkään kunnollisten korkeakuvaustulosten saamista.

Onnistumisia öljymaissa

70-luvun lopulla pääomistaja Kalevi Eranti päätti myydä yhtiön merkittävästi suuremmalle rakennesuunnitteluyhtiö Kaista & Sebbakselle. Hankkeita oli aloitettu Libyassa, joka vaati alkuvaiheessa rahoitusta ja Kaista & Sebbas oli kiinnostunut muun muassa Libyan projekteihin sisältyvistä yhdyskuntasuunnittelutehtävistä.

FINNMAP oli 80-luvulle tultaessa saanut jo useita merkittäviä toimeksiantoja Libyasta. Niistä suurimpiin kuuluivat lähes koko Libyan Saharan kattavat alueet, sisältäen 79 kaupungin ja muun taajaman ilmakuvauksen, kartoituksen sekä kaavoituksen. Lisäksi suurimpiin kaupunkeihin tehtiin yleiskaavat ja koko alueen kattavat seutukaavat.

Projektit saatiin valmiiksi ja hyväksytyiksi vuonna 1985. Lopputulos oli niin onnistunut, että yhtiö sai varsin hyvän maineen korkealuokkaisista tuloksista, mikä Libyassa on näkynyt asenteissa näihin päiviin saakka.

Myös Saudi-Arabiasta saatiin 80-luvun alkupuolella vastaavanlainen merkittävä toimeksianto. Tähän aikaan valtaosa FINNMAPin vientitoiminnasta suuntautui näihin öljyntuottajamaihin ja pyrkimyksenä oli jatkaa niissä paikallistoimistojen avulla. Lisätöiden ja aliurakointihankkeiden saanti onnistuikin jonkin aikaa, mutta 80-luvun lopulla tilaukset öljyntuottajamaista ehtyivät.

Hiekkadyynejä ja tarkkaa työtä

Vuoden 2011 alussa tuli kuluneeksi 31 vuotta siitä, kun pääsin nuorehkona insinöörinä töihin FINNMAPiin. Vaikka olin tyytyväinen tehtäviini Maanmittauslaitoksessa, halusin päästä mukaan kartoitusalan vientitehtäviin. FINNMAP suoritti jo silloin pääosan Suomen kartoitusalan viennistä.

Libyan hanke oli syksyllä 1980 ensimmäinen ulkomaanprojektini. Minuun teki suuren vaikutuksen Saharassa maastoautoilla tehtävään mittaustyöhön vaadittavan valmistautumisen määrä, sekä työn aikana noudatettu kurinalainen liikkumis- ja navigointitapa. Hyvien valmistelujen ja työrutiinien johdosta vältyttiin tarpeettomilta riskeiltä, eikä eksymisiä tai muita turhia vaaratilanteita syntynyt. Autiomaamaisemat hiekkadyyneineen jättivät unohtumattomia muistoja.

Nykyistä GPS-tekniikkaa ei silloin ollut, mutta myöhemmin se on syrjäyttänyt silloin sovelletut perinteisemmät geodeettiset menetelmät vastaavissa hankkeissa. Jopa lentokoneiden tarkka navigointi kuvausjonoilla oli vaikeaa alueilla, joilla ei ollut ilmasta näkyviä kiintopisteitä vaan pelkkää tasaista hiekkaa.

Kehitysprojekteihin Aasiaan

Hiukan myöhemmin voitimme kehitysyhteistyöhankkeen Bangladeshissa. Projekti sisälsi varsin tulvanarkojen alueiden kartoituksen maan rannikolla. Maan tasaisuudesta johtuen tässä 1600 karttalehteä kattavassa toimeksiannossa oli poikkeuksellisen suuri korkeusesityksen tarkkuusvaatimus. Se edellytti massiivisia maastovaaituksia, joihin palkattiin ja koulutettiin runsaasti paikallisia mittausryhmiä.

Nykyisin tehtävä olisi ollut omiaan laserkeilaimelle murto-osalla silloisista kustannuksista. Korkeusesityksen tarkkuus ja luotettavuus olivat välttämättömiä esimerkiksi riisinviljelyalueiden keinokastelun suunnittelussa sekä usein toistuvien tuhoisien tulvien ehkäisyssä ja niihin liittyvissä väestönsuojelutehtävissä.

FINNMAP voitti 80-luvun lopulla myös kehitysyhteistyönä toteutetun kartoitushankkeen Nepalissa. Se käsitti lähes koko maan ilmakuvauksen ja kartoituksen mittakaavoissa 1:50.000 ja 1:25.000. Tässä hankkeessa yhtiö sovelsi ensimmäistä kertaa kuvauskoneen GPS-rekisteröintiä geodeettisten kenttätöiden vähentämiseksi. Tekniikka oli silloin varsin uutta ja hankkeemme taisi olla siihen mennessä suurin toimeksianto, jossa menetelmää sovellettiin.

Rakennushuumasta lamaan

80-luvun alkupuolella FINNMAP-nimi otettiin käyttöön koko Kaista & Sebbas -konsernin vientinimenä ja pian myös koko emoyhtiö nimettiin Finnmap Oy:ksi. Konserni oli 80-luvun lopulle tultaessa Suomen kolmanneksi suurin konsulttiyritys.

Yhtiö omisti pääosin toimitilansa, mutta ne sijaitsivat eri rakennuksissa Vallilan alueella. Yhtiön johto päätti rakennuttaa Teollisuuskadulle oman toimitalon, johon vuonna 1987 koottiin saman katon alle kaikki emoyhtiön toiminnot.

Seuraavina vuosina 90-luvun taitteessa toistettiin hyvin onnistunut resepti ja rakennutettiin pääosin lainarahoituksella ensin samalle vuokratontille toinen isompi toimistotalo, joka vuokrattiin ulkopuoliselle yritykselle. Vallilan Teollisuuskadulta ostetulle uudelle tontille rakennutettiin vielä kolmas toimistotalo, johon emoyhtiö muutti 90-luvun alkupuolella.

Samaan aikaan iski kuitenkin lama. Vaikeutunut rahoitustilanne edellytti toimistotilojen myyntiä, mikä ei kuitenkaan laman oloissa onnistunut. Vuoden 1993 alussa emoyhtiö päätyi konkurssiin.

Uusi alku

Syntyneessä tilanteessa emoyhtiön toimiva johto päätti jatkaa yritystoimintaa perustamalla toimialakohtaiset uudet yhtiöt. Rakenne muuttui siten, että ilmakuvaus- ja kartoitusliiketoiminnan jakoi kaksi sisaryritystä: FM-Kartta Oy, joka keskittyi kotimaan toimintoihin ja FM-International Oy, joka jatkoi vientitoimintoja.

FM-International Oy:n tärkeimmät hankkeet olivat aluksi Egyptissä, Bangladeshissa ja Nepalissa, mutta uusia toimeksiantoja oli saatu myös muun muassa Thaimaasta, Kambodzhasta ja Laosista. 90-luvun aikana vahvistui kansainvälisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen alan merkittävimpien yritysten kanssa.

Yhteistyöllä suurhankkeisiin

Yhtenä merkittävänä yhteistyökumppanina oli lähes koko 90-luvun ajan japanilainen suuryhtiö PASCO Corporation jolle FM-International suoritti monia aliurakkatehtäviä eri maissa. Näin pystyttiin rajaamaan riskejä ja rahoitustarpeita sekä osallistumaan projekteihin, joihin yhtiön omat resurssit eivät yksin riittäneet.

2000-luvun puolella yhtiön merkittävin konsultointihanke on ollut edelleen jatkuva Suomen kehitysyhteistyöprojekti Kambodzhassa, jossa on avustettu punakhmerien jäljiltä tuhotun kiinteistöhallinnon jälleenrakentamista. Tuloksena on jo saatu noin 2 miljoonaa kiinteistöä maarekisteriin, mikä osaltaan auttaa ja turvaa köyhän viljelijäväestön asemaa.

Uusi omistaja

2000-luvulla vientihankkeiden koko oli kasvanut merkittävästi ja markkinoilla vallitsi kireä kansainvälinen kilpailu. Tämän lisäksi kehityspankkien maksuehtojen takapainoisuus sekä digitaalisen tuotantotekniikan vaatimat investoinnit olivat johtaneet tilanteeseen, jossa yhtiön yksityisten omistajien rahoitusmahdollisuudet kävivät riittämättömiksi. Oli joko löydettävä suuri vakavarainen omistaja tai supistettava vientitoimintaa voimakkaasti.

Vuonna 2004 tehtiin päätös myydä FM-International Oy:n osake-enemmistö pitkäaikaiselle yhteistyökumppanillemme PASCO Corporationille. Kolme vuotta myöhemmin PASCO lunasti loputkin yhtiön osakekannasta.

PASCOn tuella yhtiön toiminta on laajentunut uusille alueille. PASCOn aliurakoiden kautta FINNMAP on osallistunut ilmakuvaus- ja kartoitushankkeisiin muun muassa useissa Väli-Amerikan valtioissa. Parhaillaan on menossa Pohjoismaisen kehitysrahaston NDF:n rahoittama maarekisterihanke Hondurasissa.

Viime aikoina uusia toimeksiantoja on saatu taas Saudi-Arabiasta ja myös Libya näyttää tarjoavan jälleen mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Investointeja ja kasvua

PASCO Corporation on panostanut voimakkaasti yhtiön kehittämiseen. Yhtiöön on hankittu digitaalinen ilmakuvauskamera, laserkeilain sekä kaksi lentokonetta ilmakuvaus- ja keilaustehtäviin.

Vuonna 2010 FM-International Oy osti PASCOn rahoituksella lähes itsensä suuruisen belgialaisen Aerodata-yhtiön osake-enemmistön. Uusien resurssien avulla yhtiön toimintaa voidaan edelleen laajentaa ja tarve aliurakointiin vähenee.

FM-International Oy FINNMAPin liikevaihto on kasvanut voimakkaasti PASCOn omistuksen aikana ja viimeaikaiset investoinnit antavat hyvät eväät kasvuun ja toimintojen kehittämiseen edelleen tulevaisuudessa.